11.3. 2006
 Plussaa ja miinusta Liigacupista

Epätasaista, epävarmaa, hermostunutta, miespulaa, mutta tekopaikkoja. Näillä sanoilla voidaan kuvata Jaron Liigacupin runkosarjan pelejä.
Jaro on päättänyt Liigacupin runkosarjan ja edennyt neljännesvälieriin, mikä on selvästikin myönteinen asia. Niin ikään on erittäin myönteistä, että joukkue on tehnyt 12 maalia, joista vastasivat kahdeksan pelaajaa. Myönteistä on sekin, että joukkueen nuoret ovat saaneet suhteellisen paljon peliaikaa ja osoittaneet olevansa valmiita tulemaan kentälle kun saavat mahdollisuuden. Mutta vaikka yksikään ei heistä ei ole ollut huono, niin luultavaa on, että se saavat aloittaa ottelut penkillä ensi kesänä. Ainakin niiden otteluiden osalta, jolloin valmentajakaksikolla on käytössään rutinoidumpi ryhmä.

Kielteisimpiin asioihin kuudesta ensimmäisestä ottelusta kuuluvat ehdottomasti lukuisat varoitukset ja ulosajot sekä päästettyjen maalien määrä. Kymmenen varoitusta ja kolme punaista korttia jarolaiset onnistuivat kahmimaan tililleen. Se että kolme pelaajaa saa punaisen kortin, on aivan liikaa, ja kun ulosajot johtuvat lisäksi kiinni käymisiin, puheisiin, pelin viivyttämiseen ja varoituksen, jotka on saatu vaarallisesta pelistä keskellä kenttää, missä vastustajilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia tehdä maaleja, niin on vähintäänkin typerää. Rutinoidun pelaajan on pakko pitää niin paljon jäitä hatussa, ettei joudu kentältä poistetuksi ottelun jo ratkettua ja kellon jo näyttäessä 90 minuuttia. Niin ikään rutinoidun pelaajan tulee tietää, milloin tuomarin haukkuminen on lopetettava ja unohdettava menneet.

Kielteisiin asioihin kuuluu sekin, että joukkue on päästänyt yhdeksän maalia kuudessa ottelussa. Puolustuksen ja maalivahtien epätasaisuus, välillä pahojakin virheitä, ovat antaneet vastustajille liian helppoja maaleja. Kuitenkin ukaan mahtuu myös loistavaakin puolustuspeliä.

Keijo Paananen & Niklas Widjeskog
Keke Paananen & Nicke Widjeskog

Heti VPS-ottelun päätyttyä, Keke Paananen totesi, että on ilmeisesti käynnistettävä sisäinen sakotusjärjestelmä, huonosta käyttäytymisestä johtuvien varoitusten määrän vähentämiseksi. Tämä mentelmä ei ole mitenkään uusi, vaan seurassa on aikaisemminkin noudatettu sitä. Kun näytti siltä, että pelaaja sai varoituksen puhumalla, jälkipelistä tai potkaistua pallon menemään vihellyksen jälkeen, eli epäurheilijamaisesta käytöksestä, niin pelaaja menetti mahdolliset bonusrahat, jotka jaettiin jokaisesta saadusta pisteestä.