Vaikea alkukausi

Kausi ei ole alkanut jarolaisilta toivotulla tavalla. Tähän saakka peli on kulkenut joten kuten joka toisessa ottelussa, eli kotikentällä on pelattu suhteellisen hyvin, mutta muissa, vieraskentällä pelatuissa otteluissa joukkue ei ole pystyneet lähellekään saavuttamaan odotettua tasoa. Maaliero 1-8 kertoo omaa karua kieltään.
Kotona tulos on ollut huomattavasti mukavampi, neljä pistettä ja maaliero 4-2 kahdessa ottelussa.

Jaro ei toki ole ainoa joukkue, jolla on ollut vaikeuksia vieraskentällä. AC Allianssi, FC Jazz ja FC Hämeenlinna ovat kaikki jääneet pisteittä vierasotteluissaan.
Vaikka joukkue on tällä hetkellä taulukon häntäpäässä, niin Jarolla ei paniikkia ole. Sarjajohtaja TPS:ään on vain kuusi pistettä, ja paljon vettä on vielä virrattava, ennen kuin kausi päättyy lokakuun alussa. Kahden viime kauden aikana Jaro on parantanut otteitaan mitä enemmän kausi on edennyt.
Laimeat otteet ja miehen työ ovat vaihdelleet. Onnistuminen Veikkausliigassa vaatii täyden panostuksen koko joukkueelta. Jotkut Jaron takaiskumaaleista olisi mahdollisesti voitu välttää, jos pelaajat olisivat kommunikoineet keskenään. Puhe kuten - minä otan - se on mun - minä varmistan - varo selkää, edesauttavat jottei useampi pelaaja lähde saman pallon perään, tai ettei vastustaja hiippaile puolustajan selän taakse tämän tietämättä. Tällainen kommunikaatio on ajoittain puuttunut kokonaan tänä vuonna. Voittaakseen ottelut on myös haluttava ja uskallettava panna jalka väliin ja voittaa kaksinkamppailut, kuten myös peittää joukkuetoverinsa takana.

Vanha sanonta että menestys tuo menestystä pätee vielä tänäkin päivänä. Harvoista takaiskumaaleista voi syyttää yksittäistä pelaajaa. Nollan pitäminen ottelussa saattaa nostaa itseluottamuksen korkealle, ja uskalletaan pelata loppuun asti, tavalla jota epäonnistumista pelkäävä pelaaja ei noudata.
Varsin vieraspeleissä on voitu toisinaan nähdä, että pelaajilla on ollut pelkoa mennä kaksinkamppailuihin 100%, ja onkin peräännytty, mikä taas antaa vastustajalle turhan paljon aikaa aja tilaa hyökkäystensä rakentamiseen.

Olisi lähinnä virkavirhe sanoa, ettei joukkue kaipaisi loukkaantunutta Roope Heilalaa. Roope yksi maan ehdottomasti parhaista keskuspuolustajista, ja rauhallisuus, jonka hän tuo mukaanaan rutiinillaan ja hienolla pelisilmällään, on se mikä joukkueesta puuttuu niin kauan kun hän ei voi pelata.

Seuraava Veikkausliigan kierros pelataan jo torstaina, jolloin Jaro kohtaa Lapin ylpeyden Rovaniemen Palloseuran, ja jos trendi jatkuu edelleen, eli että Jaro pelaa hyvin joka toisessa ottelussa, niin Napapiirin muukalaislegioonalla tulee olemaan kova iltapuhde edessään.